..  ............. vapaasukellus   

           Sukellusennätykset ja muut veteen liittyvät ennätykset

Sivulle on koottu vähän laidasta laitaan kaikenlaisia lähinnä veteen liittyviä ennätystuloksia. Aloitamme eräistä ihmisten sukellus- ja uintiennätyksistä, siirrymme eläimiin ja lopuksi sukellusveneiden kautta pahimpiin laivoja kohdanneisiin katastrofeihin.


.

SISÄLLYSLUETTELO:

IHMISTEN ENNÄTYKSET:

Vapaasukellus

Muut ennätykset

Räpyläuinti

Räpyläuinti

Taulukko räpyläuinnin / vapaauinnin miesten maailmanennätyksistä

Uiminen ja muut

.

ELÄINTEN ENNÄTYKSET:

.

.SUKELLUSVENEIDEN ENNÄTYKSET:

.

PAHIMMAT LAIVOJA KOHDANNEET KATASTROFIT:

Sotien aikana (evakuointien yhteydessä)

Sotien aikana (muut laivat)

Sotien aikana (varsinaiset sotalaivat)

Rauhanajan merionnettomuudet

.


IHMISTEN ENNÄTYKSET

Vapaasukellus

Tässä vapaasukeltajien tekemiä maailmanennätyksistä (vahvistamaton).

Hengenpidätys (Static Apnea / STA)

Lajissa kellutaan liikkumatta vedessä kasvot alaspäin. Märkäpuvun, uimalasien ja nenäklipsin käyttö on sallittua.

Naiset: Natalia Molchanova (Venäjä) 8 min 23 s (2009).sukeltaja Natalie Molchanova

  • Vuonna 1962 syntynyt Molchakova on Venäjän Vapaasukellusliiton presidentti ja kaikkien aikojen paras naispuolinen vapaasukeltaja.
  • Hänellä on yli kaksikymmentä maailmanennätystä kaikissa kuudessa pääkategoriassa. Hänet on valittu maailman parhaaksi vapaasukeltajaksi (miehetkin huomioiden) vuosina 2005 ja 2006.

 

Miehet: Stephane Mifsud (Ranska) 11 min 35 s (2009). 

Suomen ennätykset: Veera López-Lehto 7 min 03 s (2011), Timo Kinnunen 8 min 08 s (2009).

Pituussukellus ilman räpylöitä (Dynamic Without Fins / DNF)

Naiset: Ilaria Bonin (Italia) 163 metriä (2012).

Miehet: Dave Mullins (Uusi-Seelanti) 218 m (2010).

Suomen ennätykset: Johanna Nordblad 137 metriä (2009), Mikko Pöntinen 181 metriä (2009).

Pituussukellus räpylöiden avulla (Dynamic With Fins / DYN)

Naiset: Natalia Molchanova (Venäjä) 225 m (2010).

Miehet: Goran Colac (Kroatia) 273 m (2011).

Suomen ennätykset: Saana Partinen 182 metriä (2012),  Mikko Pöntinen 232 metriä (201).

Syvyyssukellus ilman räpylöitä (Constant Weight Without Fins / CNF)

Naiset: Ashley Chapman (USA) 67 metriä (2012).

Miehet: William Trubridge (Britannian ja Uuden-Seelannin kaksoiskansalaisuus) 101 metriä (2010).

Suomen ennätykset: Susanna Saari 40 metriä (2007), Antero Joki 73 metriä (2012).

Syvyyssukellus vain räpylöiden avulla (Constant Weight / CWT)

Naiset: Natalia Molchanova (Venäjä) 101 metriä (2011).

Miehet: Alexey Molchanov (Venäjä) 126 metriä (2012).

Suomen ennätykset: Veera López-Lehto 61 metriä (2012), Antero Joki 100 metriä (2011).

Syvyyssukellus alas kelkalla ja ylös pallolla (No Limits / NLT)

Tämä on näytöslaji, jossa ei järjestetä virallisia kilpailuja.

Naiset: Tanya Streeter (Yhdysvallat) 160 metriä (2002).

  • Tulos rikkoi miesten tuolloisen no limit -maailmanennätyksen. Ennätyksen otti takaisin miehille samana vuonna ranskalainen Loïc Leferme, joka myöhemmin kuoli harjoituksissa laitteiston petettyä.

Miehet: Herbert Nitsch (Itävalta) 214 metriä (2007).

syvyyssukellus Herbert Nitsch

.

* Herbert Nitsch monoräpylä jaloissaan painumassa syvyyksiin Kyproksella vapaasukelluskisoissa 2004 *

 

.


.

.

Köysiavusteinen syvyyssukellus (Free Immersion / FIM)

Naiset: Natalia Molchanova (Venäjä) 88 metriä (2011).

Miehet: William Trubridge (Britannian ja Uuden-Seelannin kaksoiskansalaisuus) 121 m (2010).

Suomen ennätykset: Veera López-Lehto 50 metriä (2011), Antero Joki 80 metriä (2012).

.

Muut sukellusennätykset

Syvyyssukellus seoskaasujen turvin (Technical Diving)

Pascal Bernabe 330 metriä, Korsika (2005).

Syvin luolasukellus

Nuno Gomes 282.6 metriä,  Etelä-Afrikka (1996).

luolasukellussukellusvarusteet luolasukellus vuodelta 1935

.............* Luolasukellusvälineitä *.......................*Ja samoin, vuodelta 1935*

Syvin sukellus suljetun kierron laitteella (rebreather)

David Shaw 270 metriä, Etelä-Afrikka (2004).

Pisin sukellus kestoltaan

Khoo Swee Chiow 212,5 tuntia, Singapore (makeavesiallas) (1986).

Johan Baukes 82,5 tuntia, Etelä-Afrikka (meriakvaario) (2004).

Mark Brimble ja Jan Burt 24 tuntia ilman taukoja. Varusteina normaalit urheilusukellusvälineet, Kypros (2006).

Eniten kypäräsukelluksia

Noel McCully yli 20 000 tuntia ja kaveri vaan jatkaa. Tällä hetkellä ikää 57 vuotta. 2008 Virginia, Yhdysvallat.

Saturaatiosukellusten (esim. öljynporauslautat) syvyysennätys

Ranskalainen sukeltaja, 701 metriä (tämä painekammiossa, vahvistamaton).

.

Räpyläuinti

Räpyläuinti on nimensä mukaisesti liikuntamuoto, jossa uidessa käytetään jaloissa räpylöitä. Lisäksi laji poikkeaa uinnista siten, ettei siinä käytetä lainkaan käsiä, vaan neRäpyläuinti ja monoräpylä ovat eteen ojennettuina.

Räpyläuinnin kilpailuvälineistöön kuuluvat mono- tai stereoräpylät, uimalasit, snorkkeli, regulaattori ja paineilmapullo. Nykyään käytetyin räpylämalli on ns. monoräpylä, joka on iso yhtenäinen räpylä. Uimarilla on siis vain yksi räpylä ja hän käyttää etenemiseen ns. delfiinipotkuja.

Räpyläuinti jaetaan kolmeen erilaiseen lajiin:

  • Pintauinti eli räpyläuinti, jossa käytetään snorkkelia
  • Pinnan alla tapahtuva hengenpidätyssukellus ilman paineilmalaitetta
  • Pinnan alla tapahtuva laitesukellus paineilmalaitetta käyttäen

Alla olevaan taulukkoon on luetteloitu miesten pintauinnin ja pinnan alla tapahtuvan laitesukelluksen sekä vastaavat vapaauintimatkojen maailmanennätykset - vertailun vuoksi. Kuten taulukosta huomaa, räpyläuimari etenee sukelluksissa nopeammin kuin pinnalla. *-merkillä varustetut ennätykset ovat tämän kirjoitushetkellä (16.6.2009) vielä vahvistamattomia.

Kaikki vapaauintiennätykset (1500 metriä lukuunottamatta) on tehty Rooman maailmanmestaruuskisoissa 2009 asuilla, joiden käyttö ei enää vuoden 2010 alusta lukien ole sallittua.

......................Räpyläuinnin / vapaauinnin miesten maailmanennätykset

Matka Nimi Aika Maa Vuosi Nimi Aika
Pintauinti            
50 m Pavel Kabanov 00:15.20 2005 Frédérick Bousquet 00:20.94
100 m Pavel Kabanov 00:34.79 2005 Cesar Cielo 00:46.91
200 m Andrea Nava 01:21.79* 2008 Paul Biedermann 1:42.00
400 m Stefano Figini 02:59.74 2007 Paul Biedermann 3:40.07
800 m Sven Luetzkendor 06:22.00* 2009 Zhang Lin 7:32.12
1500 m Stefano Figini 12:26.78 2009 Grant Hackett 14:34.56
Sukellusuinti            
100 m Euvgeni Skorjenko 00:31.52 2002    
400 m Igor Saprykine 02:44.83 2008    
800 m Iaonnis Tsourounakis 05:51.84 2008    

 

.

 

.

.

.

Uinti ja muut

Pisin uinti meressä

Australialainen Susie Maroney ui Meksikosta Kuubaan v. 1998. Aikaa kului 38 tuntia ja 33 minuuttia. Matkaa kertyi uskomattomat 197 kilometriä.

Italialainen Mauro Giaconia (37) ui 24 tunnissa 101 kilometriä v.2008 (?). Ennätys tehtiin suuressa merivesialtaassa.

Pisin uinti (sukellus) jään alla

Alankomaalainen Wim Hof ui v.2000 jään alla 57.5 metriä. Hänellä oli varusteenaan vain uimahousut ja tämä ennätys tehtiin Suomen Kolarissa. Samainen joogaguru on yrittänyt mm. kiivetä Mount Everestille pukeutuneena vain shortseihin.

Englannin kanaalin ylitys uiden

Ensimmäisenä kanaalin (Dover - Calais) ylitti uiden englantilainen Matthew WebbEnglannin kanaali NASAn kuvassa vuonna 1875. Aika tähän ennätykseen kului 21 tuntia 45 minuuttia.

Nopeiten kanaalin on ylittänyt uiden bulgarialainen Petar Stoychev v. 2007. Aikaa kului 6 tuntia 57 minuuttia ja 50 sekunttia. Lähtöpaikkana oli Dover (Englanti) ja vastapuolella Calais (Ranska). Matkan pituus oli 32 kilometriä.

* Englannin kanaali NASA:n satelliittikuvassa. Planktonin suuri määrä on helposti havaittavissa *

Nopein naisen tekemä kanaalin ylitys on vuodelta 2006 ja sen teki Yvetta Hlavacova (Tsekki). Aikaa ennätyksen tekemiseen meni 7 tuntia 25 minuuttia ja 15 sekunttia.

Eniten kanaalin ylityksiä uimalla on englantilaisella Kevin Murphylla (s. 1949), yhteensä 34 (sisältäen kolme edestakaista uintimatkaa).

Vanhin kanaalin uiden ylittänyt (sääntöjen mukaisesti) on australialainen Clifford Batt, joka oli suorituksen tehdessään 67 vuotta ja 240 päivää vanha. Aikaa ennätykseen meni 18 tuntia ja 37 minuuttia vuonna 1987.

...........................................* * * *

Ihmisten tekemät ennätykset ovat siis suurelta osin varsin vaikuttavia. Mutta vertailun vuoksi, entäpä eläimet... Mihin ne pystyvätkään?

Eläinten vedenalaiset ennätykset ovat vähän tuollaista noin -luokkaa kahdestakin syystä. Ensinnäkin ne harvoin – päivastoin kuin ihmiset – niin sanotusti vetävät itseään äärirajoille. Ja toiseksi, vaikka ne niin tekisivätkin, on paikalla harvoin innokasta bryggmannia mittanauhalla tai sekuntikellolla varustettuna. Mutta siitä huolimatta...

ELÄINTEN ENNÄTYKSET:

Nopein kala

Purjekala elää Tyynellämerellä ja Intian valtamerellä ja se kuuluu määritelmällisesti ahvenkaloihin. Se voi kasvaa ainakin kolmemetriseksi ja painaa noin 100 kiloa. Nopeus on noin 110 km/h (vrt. gepardin suurin mitattu nopeus on noin 120 km/h).

Hitain kala

merihevonen.

Hitaimmin liikkuvia kaloja ovat merihevoset, joita on noin 30 lajia. Jotkut pienimmistä lajeista, kuten kääpiömerihevonen, eivät luultavasti koskaan pääse puolitoista metriä tunnissa hurjempiin nopeuksiin.

Merihevoset ovat muutenkin vähän kummallisia. Ne ovat ainoita kaloja, joiden pää on suorassa kulmassa muuhun ruumiiseen nähden ja uros tavallaan synnyttää niiden poikaset.

 

.

.

.

.

.

.

Suurin kala

On harvinainen planktonia syövä valashai. Suurin tavattu yksilö oli yli 12 metriä pitkä ja painoi yli 21,5 tonnia. Valashailla on myöskin toinen ennätys hallussaan - sen nahka on eläinkunnan paksuinta.  Nahan pilkkukuviot ovat yhtä yksilölliset kuin ihmisen sormenjäljet. Laji on luonteeltaan ystävällinen ja sukeltajillekin usein leikkisä. On vahvistamattomia kertomuksia tapauksista, joissa valas olisi maannut ylösalaisin ja antanut sukeltajien raapia loisia sen kehosta.

* Ikään kuin kuriositeettina voisi mainita, että pisin tunnettu kultakala oli hollantilaisen Joris Gijsbersin omistama 47.4 cm (kuonosta pyrstön päähän) vonkale. *

Syvimmällä elävä kala

Abyssobrotula galatheae kuuluu viuhkaeväisten kalojen lahkoon. Sitä on tavattu yli kahdeksan kilometrin syvyydessä lähellä Puerto Ricoa.

Nurinniskoin laittaen: pisimmälle lentävä kalalentokala maalaus

Liitokala eli lentokala, joka ei tietenkään todellisuudessa lennä (se ei ”räpyttele” eviään liidon aikana) vaan liitää rinta- ja vatsaevänsä levittäen ja käyttäväen hyväkseen ilmavirtauksia purjelentokoneiden tapaan. Yleensä liidot ovat pituudeltaan alle 50 metriä, mutta on tehty havaintoja jopa useiden satojen metrien mittaisista lennoista.

* James Herbert Draperin maalauksessa vähäpukeinen neito yrittää tavoittaa pakenevia lentokaloja *

Nopein nisäkäs veden alla

Miekkavalas on luokiteltu nopeimmaksi, vaikka se normaalisti uikin hyvin hitaasti 3-10 km/h. Suurin mitattu nopeus oli 55 km/h. Tavataan kaikilla valtamerillä. Miekkavalas kuuluu määritelmällisesti delfiineihin.

Syvimmälle sukeltava nisäkäs

Kaskelotti, joka voi sukeltaa 3 kilometrin syvyyteen ja pysyä sukelluksissa kaksi tuntia. Kolmen kilometrin syvyyden voi laittaa erittäin korkealle jalustalle, jos ajattelee vaikkapa siellä vallitsevaa painetta, joka on noin 300 kertaa suurempi kuin veden pinnan tasalla!! Kaskelotin mieliruokaa ovat mustekalat. Sen tunnistaa mm. valtavasta päästä, jonka pituus on kolmannes koko valaan pituudesta. Kauempaa sen voi tunnistaa viistosta vesihöyrypatsaasta.

Sillä on muitakin ennätyksiä. Eläinkunnan suurimmat aivot (yli 9 kiloa) ja se on myös suurin koskaan elänyt eläin, jolla on hampaat. Ennen laajamittaista valaanpyyntiä tavattiin yli 25-, ehkä lähellä 30-metrisiäkin yksilöitä. Nyt 20-metrisenkin löytäminen tekee tiukkaa. Herman Melvillen kuuluisa Moby Dick, valkoinen valas oli kaskelotti.

Syvimmälle sukeltava nisäkäs 2

taistelevat pohjanmerinorsutMerinorsut ovat maailman suurimpia hylkeitä jopa kuuden metrin ja 3500 kilon strategisilla mitoillaan. Jos valaita ei lasketa (nehän ovat puhtaasti merieläimiä) se on brittiläisten tutkijoiden mukaan todellinen merten kuningas. He havaitsivat, että merinorsu voi sukeltaa yli puolentoista kilometrin syvyyteen ja pysytellä veden alla yli kaksi tuntia. Ja se on myöskin melkoinen vaeltaja. Erään radiolähettimellä varustetun yksilön havaittiin uineen noin 5300 kilometriä – vain 240 päivässä!

* Taistelevat pohjanmerinorsut *

.

Syvimmälle sukeltava matelija

Merinahkakilpikonna , joka voi sukeltaa 1200 metrin syvyyteen ja hyvin luultavasti syvemmällekin. Merinahkakilpikonna on merikilpikonnista suurin. Naaraat kasvavat keskimäärin 160 cm pitkiksi ja painavat 300-600 kg. Suurin mitattu yksilö, Walesin rannikolle ajautunut koiras, oli 256 cm pitkä ja painoi 916 kiloa!

Merinahkakilpikonnalla on muitakin ennätyksiä. Se kasvaa nopeammin kuin yksikään muu matelija ja sen muuttomatkat (minkä apuna se käyttää sisäistä magneettista kompassia) ovat matelijoista maailman pisimmät. Lisäksi ne ovat vedessä nopeimpia kaikista kilpikonnalajeista.

Merikilpikonna on elänyt maapallolla ja 100 miljoonaa vuotta. Ne elävät yli 100-vuotiaiksi, mutta ovat nykyisin äärimmäisen uhanalaisia.

Suurin merieläin

Sinivalas. Se on samalla suurin eläin yleensäkään ja suurin koskaan elänyt. Mainittakoon, että suurin maanisäkäs eli Afrikan norsu mahtuisi seisomaan sinivalaan kielellä. Pituus voi olla ainakin 33 metriä ja paino 200 tonnia ja elinikä 80 – 120 vuotta. 5000 litran keuhkoillaan se voi aikaansaada 12 metrin vesihöyrysuihkun. Sinivalaan suuhun mahtuu 90 tonnia ruokaa tai vettä, mutta kurkkunsa rakenteen vuoksi se ei pysty nielemään rantapalloa suurempia esineitä (jos se nyt sitten esineitä haluaisikaan niellä).

Kovaäänisin merieläin

Ennätys kuuluu kaskelotille. Ne kommunikoivat toistensa kanssa matalataajuuksisella äänellä, jonka voimakkuus on jopa jopa 220 desibeliä (kuulolle vaarallinen voimakkuus on noin 130 db ja suihkukoneen meteli noin 120-130 desibeliä). Ääni kantaa meressä kilometrien päähän.

Suurin selkärangaton eläinkolossikalmari lähellä Teacapania Mexicossa

Kolossikalmari on mustekalalaji, jonka pituus voi arviolta nousta 12-14 metriin ja paino 500 kiloon.

* Melkoisen vakuuttavan kokoinen kolossikalmari lähellä Teacapania Meksikossa 2006 *

Suurin selkärangaton eläin 2

Pyyntilonkeroineen jättiläiskalmarinaaraat voivat saavuttaa jopa 13 m:n pituuden, mutta ne ovat kolossikalmareita selvästi kevyempiä (alle 300 kiloa). Jättiläiskalmarien arvellaan elävän 300–1000 metrin syvyydessä ja syvemmälläkin. Kalmarit elävät vain noin viisivuotiaiksi.

Voimakkain purenta

Luultavasti sumuhailla (Carcharhinus obscurus), jolla se on noin 60 kg leukojen välissä. Purentavoima vastaa sen hampaiden kärjissä painetta 3000 kg/neliösentti.

Nopeiten veden alla uiva lintu

Valkokulmapingviini nopeudellaan 36 km/h. Valkokulmapingviinin tunnistaa helposti valkoisesta raidasta päässä. Aikuisen yksilön koko on 75-90 cm ja paino 5-8 kg. Pingviinit viettävät 75% elinajastaan vedessä.

Syvimmälle sukeltava lentokyvytön lintu

pingviini sukellussyvyyksiä

.........* Pingviinien sukellussyvyyksiä jalkoina (n. 30 cm) *

Keisaripingviini 540 m. Keisaripingviini on suurin ja painavin pingviinilaji. Se voi kasvaa 122 cm:n pituiseksi ja painaa 22-37 kiloa. Pingviinin luut ovat normaalia kiinteämmät, mikä mahdollistaa sukellukset erittäin suuressa paineessa. Lisäksi pingviinit syvällä sukeltaessaan ikään kuin sulkevat muut kuin elintärkeät elimensä, jolloin niiden sydämen lyöntitiheys laskee niinkin alas kuin viiteen lyöntiin minuutissa. Tämä säästää valtavasti happea ja mahdollistaa pidemmät sukellusajat.

Ajallisesti pisin linnun sukellusaika

Myöskin keisaripingviini 18 minuutin sukelluksillaan.

Suurin sukellussyvyys lentokykyisellä linnulla

Pohjankiisla 210 m. Pohjankiisla on Suomessa superharvinainen lintu. Vuonna 1902 oli ilmeisesti massaesiintyminen. Vuonna 1964 löytyi kuollut pohjankiisla, 1986 elävä yksilö, joka kuitenkin kuoli seuraavana vuonna Korkeasaaressa ja 1988 löytyi yksilö, josta raportoitiin "kuollut kalaverkkoon".

..................................................* * * *

Eläimistä on varmaankin kohtuullisen luontevaa siirtyä luontoon yleisemmin. Alla on lyhyesti kerrottu meristä ja järvistä – lähinnä niiden mittojen suhteen. Merien kohdalla ei voi varsinaisesti kaikissa kohdissa puhua ennätyksistä, vaan mukana on myös yleisluontoista tietoa.

Tulevaisuudessa varmaankin monipuolistamme ainakin tuota meriosuutta. Mukaan voisi ottaa pahimmat merien aiheuttamat luonnonkatastrofit ja vaikka joet, mutta nyt alkajaisiksi...

.

..................................................* * * *

Edellisistä poiketen kahden viimeisen kohdan ennätyksiin liittyvät ihmisen rakentamat laitteet eli sukellusveneet ja laivat. Jätetetään synkin viimeiseksi ja käydään ensiksi lävitse joitakin

.

SUKELLUSVENEIDEN ENNÄTYKSET:

Syvänmeren batyskafi (tutkimussukellusvene) Trieste Trieste hinataan laskeutumispaikalle

Jacques Piccard ja Don Walsh laskeutuivat ensimmäisinä Mariaanien haudan syvimpään kohtaan Triestellä 23.1.1960. Syvyydeksi mitattiin 10 911 metriä. Laskeutuminen syvyyteen kesti melkein 5 tuntia ja lämpötila aluksen ulkopuolella oli +3 C° ja sisäpuolella +7 C°.

* Triesteä hinataan laskeutumispaikalle *

* 26.2.2012 kanadalainen elokuvaohjaaja James Cameron (mm. Titanic, Avatar, Terminator) suoritti yksinsukelluksen Mariaanien hautaan sukellusveneellään DeepSea Challenger saavuttaen pohjasyvyyden 10 898 metriä. Hän vietti aluksessa (jonka ohjaamon sisähalkaisija on vain 109 cm) noin 9 tuntia, mistä pohjalla kolmisen tuntia. *

cccccc

Suurimmat ydinsukellusveneet

Venäläiset Akula-luokan sukellusveneet. Pituus 172 metriä, leveys 23 metriä ja uppouma 23 000 - 48 000 tonnia. Nopeus pinnalla 12 solmua ja sukelluksissa 27 solmua. Max. sukellussyvyys 500 metriä ja miehistöä noin 150.

Pahimmat sukellusveneturmat

ydinsukellusvene USS Tresher.

Ydinsukellusvene Thresher (USA) upposi syväsukelluskokeessa Cape Codin itäpuolella 1963. Koko 129 hengen miehistö menehtyi.

.

* USS Tresher (SSN-593) 24.7.1961 *

.

.

.Ydinsukellusvene Kursk (Venäjä)

Alus upposi torpedo-osastolla sattuneen räjähdyksen seurauksena ja koko miehistö (118 henk.) menehtyi Barentsinmerellä 12.8.2000.

Onnettomuudessa oli erittäin lähellä syntyä vakava radioaktiivisesta materiaalista johtunut ympäristökatastrofi.

Monien mielestä on perusteltua epäillä, että USA:n paikalla olleet sukellusveneet USS Memphis ja USS Toledo olisivat liittyneet onnettomuuteen. Molemmat alukset joutuivat tapauksen jälkeen välittömästi telakalle korjattaviksi ja Memphis jätti jälkeensä pitkän öljyvanan alueelta poistuessaan.

Suomalaista osaamista

Batyskafit Mir-1 ja Mir-2, jotka ovat Venäjän Tiedeakatemian käytössä. Alukset rakennettiin 1987 Rauma-Repolan telakalla. Miehistöä voi olla maksimissaan 3, jolloin toiminta-aika on noin 3,4 vuorokautta. Pituus 7.8 metriä, leveys 3.6 metriä ja korkeus 3.0 metriä. Suurin sukellussyvyys 6000 metriä.

Yli 3000 metrin syvyyteen sukeltavat batyskafit (miehitetyt)

Maailmasta löytyy vain viisi tutkimussukellusvenettä, jotka voivat sukeltaa niin syvälle. Nämä ovat: Mir-1 ja Mir-2 (Venäjä), Alvin (Yhdysvallat), Nautile (Ranska) ja Shinkai (Japani).

.


....................................................* * * *

Viimeiseksi ”ennätystilastoksi” olemme jättäneet eniten uhreja vaatineet laivaonnettomuudet ja ihmisten itsensä aiheuttamat tragediat (mm. torpedoinnit).

Alaotsakkeena voisi hyvin olla vaikka MUSTIMMAT ENNÄTYKSET, mutta sen kanssa kilpailisi vähintäänkin tasaväkisesti tulevaisuudessa julkaistava tämän sivun päivitys työnimeltään ”Tuhoisimmat luonnonkatastrofit”. Nekin liittyvät lähes aina mereen - ainakin välillisesti. Niinpä myöskin ikävä otsikko on

PAHIMMAT LAIVOJA KOHDANNEET KATASTROFIT:

Sotien aikana (evakuointien yhteydessä)

MV Wilhelm Gustlofflaiva Wilhelm Gustloff

Saksalainen risteilyalus, jonka venäläinen sukellusvene upotti kolmella torpedolla 30.1.1945. Laiva upposi 50 minuutissa vieden mukanaan lähes 10 000 ihmistä, joista suurin osa oli siviilejä. Laivan hylky lepää 45 metrin syvyydessä Puolan rannikolla.

Tämän laivan uppoaminen on historian pahin yksittäiselle alukselle sattunut onnettomuus, kun huomioidaan uhrien lukumäärä.

Laiva toimi upotushetkellä sairaalalaivana ja oli sellaiseksi myös selkeästi merkitty. Suuri osa matkustajista oli vaikeasti haavoittuneita, eikä heillä ollut mitään pelastumisen mahdollisuuksia.

.................................. * Wilhem Gustloff vuonna 1940 *

Goya

Saksalainen rahtialus, jota käytettiin ihmisten evakuointiin Puolan sota-alueelta toisen maailmansodan loppupuolella. Tämänkin laivan upotti venäläinen sukellusvene kahdella torpedolla 16.4.1945 ja alus upposi vain neljässä minuutissa. Menehtyneitä oli noin 6000, joista suurin osa oli siis siviilejä. Hylky sijaitsee itämerellä 80 metrin syvyydessä.

Sotien aikana (muut laivat)

RMS Lusitania

Englantilainen matkustajahöyrylaiva oli valmistuessaan lajissaan maailman suurin. Saksalainen sukellusvene upotti tämän valtavan laivan yhdellä torpedolla 7.5.1915. Laiva upposi vain 18 minuutissa vieden mukanaan 1198 matkustajaa. Laivan pituus oli 239,27 metriä, leveys 26,82 metriä ja bruttopaino 31 550 tonnia.

Lusitanian upotuksella oli suuri merkitys sille, että Yhdysvallat päätti liittyä mukaan ensimmäiseen maailmansotaan.

Aluksen hylky lepää Irlannin rannikolla noin 90 metrin syvyydessä. Oikeudet hylkyyn omistaa Gregg Bemis Junior (USA), joka on myös järjestänyt tutkimusretkikuntia hylylle.

Sotien aikana (varsinaiset sotalaivat)

...............sotalaiva Yamato

*Pienoismallissa näkyy osa Yamaton vakuuttavasta asearsenaalista *,,,,,,,,

Yamato

Japanilainen taistelulaiva, joka oli yhdessä sisaraluksensa (Musashi) kanssa aikansa suurin taistelulaiva. Yamaton kohtaloksi koitui osallistuminen sinänsä täysin turhaan itsemurhaoperaatioon. Laivan tarkoituksena oli houkutella Amerikkalaisia joukkoja kimppuunsa, jolloin tilanne Okinawalla olisi helpottunut. Amerikkalaiset kyllä hyökkäsivät laivan kimppuun, mutta se ei juuri Okinawan tilannetta parantanut. Yamaton kohtalon sinetöivät lentokoneet, jotka osuivat laivaan kahdeksalla torpedolla ja kymmenellä pommilla. Näiden seurauksena alus alkoi kallistumaan. Laivalla oli myös paljon tulipaloja, joista yksi aivan ammusvaraston tuntumassa. Liekkien saavutettua ammukset seurasi valtaisa räjähdys, joka repi aluksen kappaleiksi. ,,,,,,,,,,,

Alus vajosi syvyyteen 7.4.1945 ja tämä taistelu koitui kohtaloksi 2475:lle japanilaiselle. Laivan pituus oli 263 metriä, leveys 36,9 metriä ja uppouma 72 800 tonnia. Laivan hylky lepää yli 300 metrin syvyydessä ja hylkyä on tutkittu 1985 ja 1999. Hylyn koordinaatit 30.22N ja 128.04E.,,,,,,,,,,,

Bismarck

Taistelulaiva, joka oli yhdessä sisaraluksensa (Tirpiz) kanssa Saksan suurin sota-alus, lähti 19.5.1941 ensimmäiselle matkalleen yhdessä raskaan risteilijän Prinz Eugenin kanssa kohti Atlantia tehtävänään häiritä kauppamerenkulkua. Britit kuitenkin huomasivat Bismarckin liikehdinnän ja lähettivät oman laivasto-osastonsa sen perään. Viholliset kohtasivat toisensa Tanskan salmessa ja taistelu laivojen välillä alkoi.

Brittien ylpeys, taistelulaiva HMS Hood, sai täysosuman Bismarckin tykeistä ja upposi muutamassa minuutissa. 1415 miestä menehtyi ja vain kolme palastui. Lyhyen taistelun jälkeen britit vetäytyivät ja Bismarck suuntasi kohti Ranskaa. Brittien uusi laivasto-osasto löysi kuitenkin Bismarckin ja taistelut käynnistyivät jälleen. Lentotukialus HMS Ark Royalin torpedokoneet hyökkäsivät Bismarckin kimppuun ja onnistuivat vaurioittamaan sen peräsintä - aluksesta tuli ohjauskyvytön.

Brittien laivasto-osasto hyökkäsi täydellä voimallaan epätoivoisessa asemassa olevan Bismarckin kimppuun. Noin tunnin tykistötaistelun jälkeen Bismarck oli ilmiliekeissä ja saksalaiset päättivät lopulta itse upottaa aluksensa. Bismarck upposi 27.5.1941 4790 metrin syvyyteen ja sen miehistöstä pelastui noin 115 henkeä. Menehtyneitä oli 2106 miestä.

Amerikkalainen meritutkija Robert Ballard löysi Bismarckin hylyn vuonna 1989.

Bismarckin pituus oli 251 metriä, leveys 36 metriä ja uppouma 50 900 tonnia (täynnä).

Rauhanajan merionnettomuudet

RMS Titanic

Aikansa suurin ja komein höyrylaiva, jonka kohtaloksi koitui törmääminen Titanic uutinenjäävuoreen. Titanic oli neitsytmatkallaan Southamptonista New Yorkiin, kun se 15.4.1912 törmäsi jäävuoreen. Törmäys aiheutti valtavan repeämän laivan kylkeen, jonka seurauksena viisi keulimmaista osastoa alkoi täyttymään vedellä. Osastojen täytyttyä riittävästi, pääsi vesi leviämään muihinkin osastoihin ja laivan uppoaminen varmistui.

* New York Heraldin etusivu *

Titanicilla oli pelastusveneitä liian vähän, eikä niillä pystytty pelastamaan kuin pieni osa ihmisistä. Onnettomuudesta pelastui 711 ihmistä ja menehtyneitä oli noin 1500.

Titanicin pituus oli 269.8 metriä, leveys 28.9 metriä ja uppouma 18 000 tonnia. Titanicin hylyn löysi amerikkalainen merentutkija Robert Ballard 26.7.1985. Hylky sijaitsee Pohjois-Atlantilla 3798 metrin syvyydessä. Hylyn koordinaatit ovat 41.44N ja 049.57W. Hylyltä on nostettu paljon esineistöä ja tehty useita elokuvia.

M/S Estonia

Matkustaja-autolautta upposi Itämerellä kovassa myrskyssä 28.9.1994. Alus oli matkalla Tallinnasta Tukholmaan, kun sen keulavisiiri irtosi aallokon seurauksena ja tämä aiheutti laivan nopean uppoamisen. Onnettomuudessa menehtyi 852 ihmistä ja pelastui vain 137.

Estonian pituus oli 155.4 metriä, leveys 24.2 metriä ja bruttovetoisuus 15598 brt. Hylky lepää 75-90 metrin syvyydessä noin 22 meripeninkulman etäisyydellä Utöstä. Koordinaatit ovat 59.23N ja 21.42E. Hylky löydettiin pian onnettomuuden jälkeen ja sitä on myös tutkittu sukeltaen. Hylky on julistettu hautapaikaksi.


 

©2017 Sukellus Bryggman - Putteri (MMD Networks Oy)